Suomen verotuksessa tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Asiantuntijamme Tuija Lassila kertoo esimerkein, mihin summaan asti yrittäjän kannattaa nostaa ansiotuloa palkkatulona ja missä vaiheessa pääomatulo muuttuu kannattavammaksi.
Ansiotulo on tehdystä työstä saatua tuloa, jota verotetaan valtionverotuksessa progressiivisesti.
Verojen suhteellinen määrä siis kasvaa tulojen kasvaessa.
Pääomatulo on varallisuuden tuottamaa tuloa, jonka voitollisesta osuudesta maksetaan
pääomatuloveroa. Veroprosentti on kaikilla sama, joko 30 % tai 34 %.
Ansiotuloa ovat mm:
- palkkatulo mukaan lukien luontoisedut
- eläketulo
- veronalaiset sosiaalietuudet, kuten työttömyys-, sairaus- ja vanhempainrahat
- osingon ansiotulo-osuus (noteeraamaton oy)
- yrittäjätulon ansiotulo-osuus (tmi, ay, ky)
- maatalouden ansiotulo-osuus
Pääomatuloja ovat mm.
- vuokratulot
- korkotulot
- osingon pääomatulo-osuus
- sijoitusrahastojen voitto-osuudet
- luovutusvoitot omaisuuden tai arvopapereiden myynnistä
- puunmyyntitulot (metsän myynti)
- yrittäjätulon pääomatulo-osuus (tmi, ay, ky)
- maatalouden pääomatulo-osuus
- henkivakuutuksen tuotto
- maa-aineksista saadut tulot
Ansiotulojen verotus
Ansiotuloista maksetaan veroa kunnalle ja valtiolle. Lisäksi maksetaan päivärahamaksua ja
sairausvakuutusmaksua, jos henkilö on Suomessa vakuutettu. Seurakuntaan kuuluvat maksavat
myös kirkollisveroa. Edellä mainitut verot sisältyvät ennakonpidätysprosenttiin. Työntekijä-
statuksella toimivan palkansaajan palkasta peritään lisäksi pakolliset eläke- ja
työttömyysvakuutusmaksut (v. 2024 yhteensä n. 8 %), jotka ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.
YEL-vakuutetulta, yrittäjä-statuksella palkkaa nostavalta em. maksuja ei peritä.
Pääomatulojen määrä ei vaikuta millään tavalla ansiotulojen verotukseen.
Alimmillaan valtionveroprosentti on 12,64, kun ansiotulo on alle 20 500 euroa vuodessa ja
korkeimmillaan 44, kun ansiotulo on yli 150 000 euroa vuodessa. Ansiotulosta verotettava
kunnallisvero on kiinteä, ja se vaihtelee kunnittain. Vuonna 2024 kunnallisveroprosentit vaihtelevat
4,40 ja 10,8 prosentin välillä. Kirkollisvero on myös tulojen määrästä riippumaton kiinteä prosentti
ja se vaihtelee seurakunnittain. Kirkollisveroprosentti vaihtelee 1 ja 2 prosentin välillä.
Valtionveron veroprosentit muuttuivat oleellisesti vuonna 2023. Vielä vuonna 2022 valtion tuloveroa
ei tarvinnut maksaa alle 19 200 euron vuositulosta. Samalla kunnallisveroa kuitenkin laskettiin
12,64 prosenttiyksikköä. Näin ollen muutokset ansiotulojen verotuksen kokonaistasoon olivat
pienet.
Syynä muutokseen oli sote-uudistus, jonka takia valtionverotusta kiristettiin. Sosiaali- ja
terveyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle, ja hyvinvointialueet saavat
rahoituksensa pääosin valtiolta.
Palkansaajan tuloveroaste eli palkkatulon veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja
veronluonteisten maksujen osuuden palkasta kullakin tulotasolla. Vähennysten jälkeen jäävä
osuus on käteen jäävä nettotulo.
Pääomatulojen verotus
Pääomatulovero on joko 30 %, kun tulot ovat alle 30 000 euroa tai 34 %, kun tulot ylittävät
30 000 euroa.
Pääomatuloissa paljon ja vähän ansaitseva maksavat lisäsatasestaan suunnilleen saman verran
veroa.
Pääomatuloista maksettava vero maksetaan kokonaisuudessaan valtiolle.
Ansio- ja pääomatuloista tehtävät vähennykset
Ansio- ja pääomatulot eroavat toisistaan myös verotuksessa tehtävien vähennysten osalta.
Vähennykset tehdään bruttotulosta ennen veron laskemista ja ne pienentävät verotettavan tulon ja
sitä kautta veron määrää. Tulon hankkimisesta aiheutuneet todelliset kulut voi vähentää sekä
ansio- että pääomatuloista.
Ansiotulon verotuksessa on käytössä erilaisia vähennyksiä. Osa vähennyksistä tehdään suoraan
veroista, osa taas tuloista ennen veron laskemista. Veroista tehtävät vähennykset pienentävät
suoraan veron määrää (esim. kotitalousvähennys). Tuloista tehtävät vähennykset tehdään ennen
veron laskemista eli vähennykset pienentävät vain summaa, josta verot lasketaan. Niinpä näiden
vähennysten vaikutus on paljon pienempi kuin suoraan verosta tehtävien vähennysten vaikutus.
Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat esim. matkakustannukset.
Ansiotulosta tehdään myös monia vähennyksiä viran puolesta, eikä niitä tarvitse erikseen ilmoittaa.
Kaikki pääomatuloista tehtävät vähennykset täytyy muistaa itse ilmoittaa
veroilmoituksessa.
Pääomatuloista voi tulonhankkimismenojen lisäksi vähentää esim. korkomenoja, vapaaehtoisia
eläkevakuutusmaksuja ja luovutustappioita.
Yhteenveto ja verojen optimointi
Kun ymmärtää ansio- ja pääomatulojen eron, ymmärtää myös niiden verotuksen eron.
Jos henkilöllä on paljon tuloja ja hän voi päättää, ottaako niitä ansio- vai pääomatuloina,
pääomatuloja kannattaa pyrkiä saamaan enemmän kuin ansiotuloja. Vähän ansaitsevan
kannattaa taas tehdä juuri päinvastoin eli pyrkiä saamaan enemmän ansiotuloja.
Molemmissa tapauksissa valintojen vaikutus verojen määrään voi olla merkittävä.
Ansiotulona vai pääomatulona?
Mahdollisuus vaikuttaa ansio- ja pääomatulojen määrään liittyy vahvasti yritystoimintaan.
Esimerkiksi pienen osakeyhtiön osakas voi päättää, nostaako yrityksestä palkkaa vai vuokraako
esimerkiksi omassa henkilökohtaisessa omistuksessaan olevia tiloja yritystoiminnan käyttöön.
Alla muutama esimerkki erilaisilla tuloilla ja tuloluokilla. Esimerkit on laskettu Helsingin
kunnallisveroprosentilla.
Esimerkki 1: osakeyhtiön yrittäjäosakas
Osakeyhtiön yrittäjäosakas nostaa yrityksestään palkkaa 30 000 euroa/vuosi. Palkka luokitellaan
ansiotuloksi. Osakkaan veroprosentti palkan osalta on 13,33 %, joten hän maksaa veroa noin 4
000 euroa.
Nyt yrittäjä pohtii, olisiko kannattavampaa ottaa vastaava summa vuokratulona tiloista, jotka hän
on vuokrannut yritykselle.
Jos yrittäjä perii yhtiöltä tilavuokraa vaikkapa 35 000 euroa ja hänellä on tähän vuokratuloon
kohdistuvia, henkilökohtaisesti maksamiaan kuluja 5 000 euroa, verotettavaksi vuokratuloksi jää
30 000 euroa. Vuokratulo luokitellaan pääomatuloksi, joten hän maksaa siitä 30 % veroa eli 9 000
euroa – 5 000 euroa enemmän kuin ansiotuloverotuksessa.
Palkanmaksu on siis pienemmillä tulotasoilla järkevämpää kuin tilojen vuokran periminen.
Esimerkki 2: metsätalousyrittäjä vs metsuri
Metsänomistaja toimii metsätalousyrittäjänä hoitaen itse mm. puiden istutukset, taimikon hoidot ja
puun myynnin. Puun myynnistä hänelle jää vähennysten jälkeen 25 000 euroa. Veron määrä tästä
tulosta on 7 500 euroa.
Metsuri tekee vastaavan työn työntekijänä ja saa tästä palkkaa 25 000 euroa. Veron määrä tästä
tulosta on 1 935 euroa ja muiden veronluonteisten maksujen (= työntekijän eläkevakuutusmaksu ja
työttömyysvakuutusmaksu) määrä 2 162 euroa eli yhteensä 4 097 euroa.
Metsänomistaja maksaa samasta tulosta veroja 3 403 euroa enemmän kuin metsuri. Syynä
on se, että verotuksessa metsänomistajan tulot luokitellaan pääomatuloiksi ja metsurin
ansiotuloiksi. Metsänomistajan pääomatulojen kokonaisveroprosentti on 30 % ja metsurin
ansiotulojen 16,39 %.
Esimerkki 3: vuokra- ja osinkotulot vs palkkatulot (vs yrittäjäosakas)
Henkilö A omistaa kiinteistöjä ja osakehuoneistoja, joista hän saa vuokratuloja sekä
pörssiosakkeita, joista hän saa osinkotuottoja. Tulojen yhteismäärä niihin kohdistuvien
vähennysten jälkeen on 250 000 euroa/vuosi. Verojen määrä tästä tulosta on 83 800 euroa (30
% / 30 000 + 34 % / 220 000).
Henkilö B työskentelee yritys A:n palkkalistoilla ja saa palkkaa 250 000 euroa/vuosi. Tulot
verotetaan ansiotulona. Hän maksaa tulosta veroa 102 800 euroa ja muita veronluonteisia maksuja
21 625 euroa eli yhteensä 124 425 euroa. (Jos henkilö B on ko. yrityksen yrittäjäosakas ja YEL-
vakuuttamisen piirissä, hän maksaa veroa 113 400 euroa.)
Henkilö B maksaa tulostaan 40 625 euroa enemmän veroa kuin henkilö A. (Yrittäjäosakas B
maksaa 29 600 euroa enemmän kuin henkilö A.) Syynä on se, että verotuksessa henkilö A:n tulot
luokitellaan pääomatuloiksi ja henkilö B:n tulot ansiotuloiksi.
Henkilö A:n kokonaisveroprosentti on 33,52 % ja Henkilö B:n 49,77 (tai 45,36 %).
Esimerkki 4: suuret vuokra- ja osinkotulot vs suuri palkkatulo (vs yrittäjäosakas)
Henkilö C:llä on suuri määrä omaisuutta ja hän saa siitä paljon vuokratuottoja ja osinkoja.
Verotettava tulo on 4 000 000 euroa/vuosi. Tulot verotetaan pääomatulona. Veron määrä tästä
tulosta on 1 358 800 euroa (30 % / 30 000 € + 34 % / 3 970 000 €).
Henkilö D on palkkatöissä ja hänelle on kertynyt palkkaa huikeat 4 000 000 euroa. Tulot verotetaan
ansiotulona. Veron määrä tästä tulosta on 1 873 500 euroa, muiden veronluonteisten maksujen
määrä on 346 000 euroa eli yhteensä 2 219 500 euroa. (YEL-vakuutetun yrittäjäosakkaan verot
olisivat 2 002 000 euroa.)
Henkilö D maksaa tuloistaan 860 700 euroa enemmän veroja kuin henkilö C. (Yrittäjäosakas
D maksaa 643 200 euroa enemmän kuin henkilö C.) Syynä on edelleen se, että verotuksessa
henkilö C:n tulot on määritelty pääomatuloiksi ja henkilö D:n tulot ansiotuloiksi.
Henkilö C:n kokonaisveroprosentti on 33,97 % ja henkilö D:n 55,49 % (tai 50,05 %).
Tulojen jaottelusta pääomatuloksi ja ansiotuloksi hyötyy eniten paljon ansaitsevat, joilla on
mahdollisuus kanavoida tulojaan pääomatuloksi. Suurimpina kärsijöinä voidaan pitää pienituloisia
metsänomistajia, jotka joutuvat maksamaan pääomatuloina verotettavasta metsän myyntitulostaan
veroa 30 %, vaikka ansiotulona saman tulon saisi huomattavasti pienemmällä verolla.
Tiivistelmä yrittäjän verotuksen optimoinnista
Ansiotulona verotettavaa palkkatuloa kannattaa nostaa pääomatulon veroprosenttiin eli 30 %:iin
asti. Tämä tuloluokka tulee Tyel-statuksella työskentelevillä vastaan noin 51 000 euron kohdalla ja
Yel-statuksella palkkaansa nostavilla noin 67 000 euron kohdalla.
Haluatko Yrityslaskennan asiantuntijoittemme apua yrityksesi verosuunnitteluun?
Ota yhteyttä: tuija.lassila@yrityslaskenta.fi
Ota yhteyttä ja varaa maksuton taloushallinnon kartoitus
Ota yhteyttä jo tänään ja selvitä, miten ammattimainen taloushallinto voi tukea yrityksesi kasvua ja kannattavuutta. Autamme sinua hallitsemaan taloutta tehokkaasti, tekemään parempia päätöksiä ja vapauttamaan aikaa liiketoiminnan kehittämiseen.
Maksuttoman kartoituksen kanssasi käy läpi yritysjohdon luottokonsultoija Timo Viinikainen, jolla on pitkä kokemus yrittäjyydestä, taloushallinnosta ja yritysten kehittämisestä.