Suomalaisen yrityksen toimintaa voi hoitaa myös ulkomailta käsin, mutta etätyö ulkomailla voi vaikuttaa sekä yrittäjän verotukseen että yrityksen velvoitteisiin. Ennen lähtöä on tärkeää selvittää, missä maassa työtä tehdään, kuinka pitkään ulkomailla oleskellaan ja millaisia vaikutuksia työskentelyllä voi olla yritystoimintaan.
Etätyö ulkomailta tarjoaa joustavuutta niin yrittäjille kuin työntekijöillekin. Käytännön järjestelyjen lisäksi on kuitenkin huomioitava verotus, sosiaaliturva ja mahdolliset kohdemaassa syntyvät velvoitteet. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä suomalaisen yrityksen kannattaa selvittää ennen ulkomailla työskentelyä.
Voiko suomalaista yritystä johtaa ulkomailta?
Yrityksen päivittäistä toimintaa, asiakastyötä ja taloushallintoa voidaan nykyään hoitaa pitkälti sijainnista riippumatta. Ulkomaille muuttaminen tai pidempiaikainen etätyöskentely ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että yritystoimintaan liittyvät velvoitteet säilyisivät ennallaan.
Tilanteeseen vaikuttavat muun muassa yritysmuoto, työskentelyn kesto ja se, millaista toimintaa ulkomailta käsin harjoitetaan. Muutaman viikon etätyöjakso on eri asia kuin suomalaisen osakeyhtiön pitkäaikainen johtaminen toisesta valtiosta. Jos yrityksen tosiasiallinen johtaminen siirtyy ulkomaille, sillä voi olla vaikutuksia myös yrityksen verotukselliseen asemaan.
Etätyö ulkomailla ja verotus
Ulkomailla työskentelyn verotus riippuu henkilön verovelvollisuusasemasta, työskentelymaasta ja mahdollisesta verosopimuksesta. Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö maksaa lähtökohtaisesti Suomeen veroa myös ulkomailta saamistaan tuloista, mutta työskentelyvaltiolla voi olla oikeus verottaa siellä tehtyä työtä.
Jos sama tulo kuuluu kahden valtion verotusoikeuden piiriin, seurauksena voi olla kaksinkertainen verotus. Sitä poistetaan verosopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, joten lopullinen verotus riippuu aina tilanteesta ja kyseisistä valtioista.
Myös ulkomaille muuttaminen voi vaikuttaa verovelvollisuuteen. Suomen kansalaiseen sovelletaan yleensä niin sanottua kolmen vuoden sääntöä, jonka mukaan yleinen verovelvollisuus jatkuu muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan. Se voi kuitenkin päättyä aiemmin, jos henkilö vaatii rajoitettua verovelvollisuutta ja osoittaa olennaisten siteidensä Suomeen katkenneen.
Entä kuuden kuukauden sääntö?
Kuuden kuukauden sääntö voi tietyin edellytyksin tehdä ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan verovapaaksi Suomessa. Pelkkä pitkä oleskelu ulkomailla ei kuitenkaan riitä, vaan työskentelyn ja muiden edellytysten on täytyttävä.
Sääntö ei yleensä sovellu tilanteeseen, jossa henkilö tekee etätyötä ulkomailla omasta halustaan, sillä verovapaus edellyttää, että ulkomailla oleskelu johtuu työstä. Lisäksi on tärkeää erottaa toisistaan yrittäjän palkkatulo ja yrityksen liiketoiminnasta saama tulo, sillä kuuden kuukauden sääntö koskee nimenomaan palkkatuloa.
Voiko yritykselle muodostua kiinteä toimipaikka ulkomailla?
Yksi ulkomailla työskentelyn tärkeimmistä kysymyksistä on, voiko toiminta synnyttää yritykselle kiinteän toimipaikan toisessa valtiossa. Kiinteä toimipaikka tarkoittaa tuloverotuksessa yleensä pysyvää liikepaikkaa, josta yrityksen liiketoimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain.
Tietyissä tilanteissa myös yrittäjän tai työntekijän ulkomailla sijaitseva kotitoimisto voi muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan. Näin ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi työskentelyn pysyvyys, tehtävien luonne, yrityksen liiketoiminnallinen tarve ja sovellettava verosopimus.
Jos kiinteä toimipaikka ulkomailla muodostuu, työskentelyvaltiolla voi olla oikeus verottaa siihen kohdistuvaa liiketuloa. Yritykselle voi samalla syntyä paikallisia rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuuksia. Siksi asia kannattaa selvittää erityisesti silloin, kun yrityksen toimintaa tai johtamista suunnitellaan siirrettäväksi ulkomaille pidemmäksi aikaa.
Ulkomailla työskentely ja Suomen sosiaaliturva
Verotuksen lisäksi on selvitettävä, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomailla työskentelyyn sovelletaan. Lähtökohtaisesti työntekijä tai yrittäjä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan, mutta tilapäisessä työskentelyssä Suomen sosiaaliturva voi säilyä tiettyjen edellytysten täyttyessä.
EU- ja ETA-maissa sekä eräissä muissa maissa tähän liittyy A1-todistus tai vastaava todistus, joka osoittaa henkilön kuuluvan Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana. Suomalainen työnantaja hakee todistusta yleensä työntekijälleen, kun taas yrittäjä hakee sitä itse Eläketurvakeskuksesta.
Ennen ulkomaille lähtöä kannattaa tarkistaa myös vakuutusten voimassaolo ja mahdolliset työnteko- tai oleskelulupavaatimukset. Työnantajan on lisäksi hyvä selvittää, aiheuttaako työntekijän etätyö toisessa valtiossa paikallisia velvoitteita.
Mitä yrityksen kannattaa ottaa huomioon ennen lähtöä?
Ulkomailla työskentelyn järjestelyt ovat yleensä sujuvampia, kun tärkeimmät kysymykset selvitetään hyvissä ajoin. Verotuksen ja sosiaaliturvan lisäksi on hyvä arvioida, miten työskentely vaikuttaa yrityksen päivittäiseen toimintaan, asiakasyhteyksiin ja mahdollisiin sopimusvelvoitteisiin.
Erityisesti pidempiaikaisessa etätyössä kannattaa varmistaa, ettei työskentely synnytä yritykselle odottamattomia verotus- tai rekisteröintivelvoitteita. Myös käytännön asiat, kuten tietoturva, työvälineet ja aikaerot, on hyvä huomioida. Kun kokonaisuus suunnitellaan etukäteen, yrittäjä voi keskittyä liiketoimintaansa myös ulkomailta käsin.
Asiantuntijan tukea yritystoimintaan ulkomailla
Ulkomailta käsin toimiminen voi tuoda yritykselle uusia mahdollisuuksia, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että taloudelliset ja verotukselliset ratkaisut tukevat liiketoimintaa myös muuttuvissa olosuhteissa.
Suunnitteletko työskentelyä ulkomailta tai yritystoimintasi laajentamista kansainvälisesti? Yrityslaskennan toimitusjohtajalla ja yritysjohdon konsultilla, KTM Timo Viinikaisella, on pitkä kokemus yrittäjyydestä ja yritysten kehittämisestä.
Tutustu verosuunnittelupalveluihimme ja yrityskonsultointiin tai varaa maksuton konsultointi, niin keskustellaan yrityksesi tilanteesta ja sopivista ratkaisuista.
Usein kysytyt kysymykset etätyöstä ulkomailla
Pitääkö Suomeen maksaa veroja, jos asuu ulkomailla?
Se riippuu henkilön verovelvollisuusasemasta ja tulojen luonteesta. Suomessa yleisesti verovelvollinen maksaa lähtökohtaisesti veroa maailmanlaajuisista tuloistaan, kun taas rajoitetusti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa yleensä vain Suomesta saamistaan tuloista.
Saako suomalaiselle yritykselle tehdä etätöitä ulkomailta?
Kyllä, jos työnantaja hyväksyy järjestelyn ja työskentely on kohdemaassa sallittua. Ennen lähtöä on kuitenkin selvitettävä verotukseen, sosiaaliturvaan ja mahdollisiin paikallisiin velvoitteisiin liittyvät kysymykset.
Voiko etätyö ulkomailla synnyttää yritykselle kiinteän toimipaikan?
Kyllä, tietyissä tilanteissa. Kiinteän toimipaikan muodostuminen riippuu muun muassa työskentelyn pysyvyydestä, tehtävien luonteesta ja työskentelypaikan käytöstä. Satunnainen etätyö ei yleensä yksin muodosta kiinteää toimipaikkaa.
Tarvitaanko ulkomailla tehtävään etätyöhön A1-todistus?
A1-todistus tai sitä vastaava todistus tarvitaan yleensä, kun työntekijä tai yrittäjä työskentelee tilapäisesti EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa ja hänen on tarkoitus kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan. Todistuksen myöntämisedellytykset riippuvat työskentelytilanteesta.
Ota yhteyttä ja varaa maksuton taloushallinnon kartoitus
Ota yhteyttä jo tänään ja selvitä, miten ammattimainen taloushallinto voi tukea yrityksesi kasvua ja kannattavuutta. Autamme sinua hallitsemaan taloutta tehokkaasti, tekemään parempia päätöksiä ja vapauttamaan aikaa liiketoiminnan kehittämiseen.
Maksuttoman kartoituksen kanssasi käy läpi yritysjohdon luottokonsultoija Timo Viinikainen, jolla on pitkä kokemus yrittäjyydestä, taloushallinnosta ja yritysten kehittämisestä.